Uusia legendoja nimitetty naisten pääsarjan kunniakerhoon!

Jalkapallon naisten 50. juhlavuoden kunniaksi vuonna 2021 lanseerattuun kunniakerhoon, Kansallisen Liigan Legendaksi, on nimitetty uusia jäseniä. Nimitykset ovat jatkoa viime vuonna nimetyille ensimmäisille legendoille. Nyt nimitettynä on 13 uutta legendaa, jotka ovat kukin omalla panoksellaan olleet erityisen tärkeitä kannattajilleen, seuroilleen, paikkakunnilleen, naisten pääsarjalle ja suomalaiselle jalkapalloilulle. Uudet legendat palkitaan kevään 2023 ensimmäisissä pääsarjaotteluissa.

1970-luvulta saakka pelatusta naisten Suomen mestaruudesta alkaen pääsarjatasolla on esiintynyt tuhansia pelaajia, jotka ovat jättäneet oman jälkensä suomalaisen jalkapallon historiaan. Kunniakerho nitoo yhteen näitä tarinoita, yhdistäen pelaajat ja muut toimijat myös seuraavien vuosikymmenien aikana kentillä nähtäviin tulevaisuuden legendoihin.

Kansallisen Liigan Legendoiksi voidaan nimetä naisten pääsarjan entisiä pelaajia ja muita toimijoita, jotka ovat olleet erityisen tärkeitä kannattajilleen, seuroilleen, paikkakunnilleen, naisten pääsarjalle ja suomalaiselle jalkapalloilulle. Legendaksi voidaan nimittää myös postuumisti.

Legendat-kunniakerhon nimitystyöryhmä edustaa kokemusta ja asiantuntemusta pääsarjahistorian eri aikakausilta. Mukana nimitystyöryhmässä ovat Christina Forssell, Ulla Kaasinen, Hanna Ruohomaa ja Ville Väänänen.

Pidimme työryhmän kanssa useamman kokouksen, joissa kävimme verevää keskustelua lukuisista mainioista ehdokkaista. Pyrimme jatkamaan viime vuodelta tuttua valintatapaa, jossa otimme huomioon niin maantieteellistä kattavuutta kuin myös erilaisia rooleja pelaajista valmentajiin, erotuomareihin ja seuratoimijoihin.

Lisäksi päätimme linjata hyvin aikaisessa vaiheessa, ettemme nimeä tällä kertaa pelaajia, jotka päättivät pelaajauransa kauteen 2022. Heidän aikansa on varmasti tulevina vuosina”, työryhmässä mukana oleva STT:n toimittaja Ville Väänänen taustoittaa.

Kansallisen Liigan Legendat -kunniakerhosta voi lukea lisää täältä. Kunniagalleriaan on nimetty muun muassa maalivahtilegenda Johanna Lindell, joka palkittiin viime vuonna ÅU-kotiottelun yhteydessä.

 

Keväällä 2023 nimitettävät uudet jalkapallon naisten pääsarjan Legendat ovat:

Anne Averio

Hyökkääjänä tunnettu Anne Averio edusti urallaan Helsingin Jalkapalloklubia. Hän saavutti seurassa kuusi Suomen mestaruutta ja neljä Suomen cupin voittoa. Averio voitti useammalla kaudella naisten pääsarjan parhaan maalintekijän tittelin. Averio oli 1990-luvulla tuttu näky myös salibandykentällä pelaten sekä naisten A-maajoukkueessa että salibandyn naisten pääsarjassa.

Kirsi Heikkinen (o.s. Savolainen)

Pitkäaikainen jalkapallon naisten pääsarjan erotuomari ylsi urallaan niin EM- ja MM-lopputurnausten kuin kesäolympialaistenkin erotuomariksi. Vuonna 2009 hän sai kunnian tuomita Mestarien Liigan finaaliottelun. Suomen pääsarjapelaajien suuresti arvostama Heikkinen on valittu Suomessa vuoden naiserotuomariksi seitsemän kertaa peräkkäin vuosina 2004–2010. Hän oli myös ensimmäinen nainen, joka ylsi viheltämään Miesten Ykkösen tasolle. Uransa jälkeen Heikkinen on toiminut erotuomareiden kouluttajana.

Jessica Julin

Pietarsaarelaislähtoinen Jessica Julin on merkittävä hahmo pohjanmaalaisessa jalkapallohistoriassa. Hän raivasi kovalla työllä ja tinkimättömällä harjoittelulla tiensä huipulle juniorivuosien jälkeen ensin GBK:ssa ja sitten Unitedissa ennen siirtymistä ulkomaille. Periksiantamaton keskikenttäpelaaja, jonka ura Pietarsaaren jalkapalloyhteisöstä huipulle hakee vertaistaan. Julinin ura on osoitus siitä, miten omalla tavalla ja tahdonvoimalla voi päästä pitkälle.

Kati Kantanen

Mikkeliläislähtöinen Kati Kantanen edusti pelaajaurallaan kotimaan kentillä Mikkelin Palloilijoita, Porrassalmen Urheilijoita, Malmin Palloseuraa sekä Helsingin Jalkapalloklubia. Hän voitti urallaan kolme Suomen mestaruutta pelaten yli 200 liigaottelua. Pelaajauran jälkeen Kantanen ryhtyi valmentajaksi toimien muun muassa FC Hongan valmennustiimissä kaudella 2007.

Vesa Kauppila

Pitkän työn savolaisen naisten pääsarjajalkapalloilun taustavoimana tehnyt Kauppila jäi sivuun KuPS:n naisten managerin tehtävästä kahden Suomen mestaruuden jälkeen syksyllä 2022. Kauppila oli 2000-luvun loppupuolella perustamassa Kuopion Pallokissoja, jonka puheenjohtajana ja taustavoimana hän toimi usean vuoden ajan. Kauppila on myös perustajajäsen Naisten Jalkapalloliiga ry:ssa, joka tänäkin päivänä toimii Kansallisen Liigan seurojen yhteisenä yhdistyksenä. Pallokissojen naisten pääsarjatoiminnan siirryttyä Kuopion Palloseuralle, Kauppila on ollut keskeisenä taustavoimana ja menestysjoukkueen kokoajana KuPS:n menestyksen takana.

Pirjo Leppikangas

PK-35 Vantaan pitkäaikainen pelaaja edusti seuraa jo Naisten Kakkosessa, josta joukkue nousi seuraavina vuosina ykköseen, liigaan ja suoraan Suomen mestariksi. Ensimmäinen mestaruus tuli vuonna 2010 ja joukkueen kapteenina toiminut Leppikangas oli johdattamassa joukkuetta viiteen Suomen mestaruuteen vuosina 2010, 2011, 2012, 2014 ja 2015 ja kolmeen Suomen Cupin voittoon (2011, 2012, 2013).

Timo Lounio

Useita naisten pääsarjajoukkueita menestyksekkään uransa aikana valmentanut Lounio on saavuttanut 20. pääsarjakautensa aikana 19 eri mitalia. Hän on päävalmentajana valmentanut Helsingin Jalkapalloklubin seitsemään liigamestaruuteen, seitsemään Suomen Cupin voittoon ja naisten UEFA-cupin välieriin. Lounio valmensi myös nousijajoukkue PK-35 Vantaan mestaruuteen kaudella 2010. HJK:n ja PK-35:n lisäksi Lounio on valmentanut FC Espoota ja toimi FC Hongan naisten päävalmentajana 2011–2014. Omalla työllään Lounio oli erityisesti 1990-luvulla nostamassa naisten jalkapallon harjoitus- ja toimintakulttuuria tasolle, joka vei Suomen 2000-luvulla naisten jalkapallossa Euroopan kartalle.

Jaana Lyytikäinen

Viisi Suomen mestaruutta urallaan voittanut Lyytikäinen valittiin naisten pääsarjan vuoden pelaajaksi sekä vuonna 2008 että 2011. Keskikenttäpelaajana tunnettu Lyytikäinen edusti pääsarjaurallaan Kuopion MimmiFutista, FC Honkaa ja PK-35 Vantaata päättäen uransa Åland Unitedin paidassa Suomen mestaruuteen kaudella 2013.

Jutta Rautiainen

Kahdeksan Suomen mestaruutta ja viisi Suomen Cupin mestaruutta voittanut Jutta Rautiainen on kaikille tuttu värikäs jalkapallopersoona, joka aloitti jalkapalloharrastuksensa helsinkiläisessä City-Pallossa. Pelaajauransa jälkeen Rautiainen siirtyi valmentajan uralle ollen ensimmäinen JVK-valmentajatutkinnon käynyt suomalainen nainen. Rautiainen on valmentanut naisten pääsarjassa Malmin Palloseuran naisten joukkuetta ja vuosina 2010–2012 HJK:n naisten joukkuetta. Hän on toiminut yhden kauden ajan myös Veikkausliigassa pelanneen Jokerien miesten joukkueen valmentajana 2000-luvun alussa.

Sari Seppänen

Tampereen Ilveksen kasvattina ja luottopuolustajana tunnettu Seppänen pelasi tamperelaisseurassa lähes koko uransa ajan. A-maajoukkueenkin keskuspuolustuksesta tuttu Seppänen nähtiin Ilveksen lisäksi myös PU-62:n paidassa kaudella 1996 ja Malmin Palloseuran väreissä kaudella 2002.

Marianne Sulén

Neljä Suomen mestaruutta voittanut Marianne Sulén valittiin vuonna 1985 vuoden naisjalkapalloilijaksi. Grankulla IFK:sta jalkapallouransa aloittanut Sulén on edustanut urallaan myös Hämeenkylän Palloseuraa ja Helsingin Jalkapalloklubia. Maalivahtina pelannut Sulén on voittanut Suomen mestaruuden myös jääkiekossa ja edustanut Suomea sekä jääkiekon että jalkapallon A-maajoukkueissa.

Terhi Uusi-Luomalahti

Seitsemän Suomen mestaruutta voittanut Terhi Uusi-Luomalahti aloitti jalkapalloilun Järvenpään Palloseurassa. Kasvattajaseurastaan hän siirtyi Puistolan Urheilijoihin ja oli mukana nostamassa Puistolan SM-sarjaan vuonna 1991. Sen jälkeen matka jatkui HJK:iin, jossa hän voitti 7 Suomen mestaruutta, 4 Suomen Cupia ja pääsarjan maalikuningattaruuden vuonna 1995. Viimeisen kautensa SM-sarjassa Uusi-Luomalahti pelasi FC Espoossa voittaen hopeaa sekä pääsarjassa että Suomen Cupissa. Uusi-Luomalahti päätti uransa kauteen 2006 nostamalla Puistolan Urheilijat takaisin naisten pääsarjaan ja on sen jälkeen toiminut valmentajana muun muassa kasvattajaseurassaan Järvenpään Palloseurassa.

Maria Virolainen

Lahdesta kotoisin oleva Virolainen on voittanut useita Suomen mestaruuksia sekä pelaajana että valmentajana. Sekä 1980- että 1990 useampia tuplamestaruuksia pelaajana voittanut Virolainen juhli tuplamestaruutta myös valmentajana vuonna 2003, kun hän luotsasi Malmin Palloseuran tuplamestaruuteen. Pelaaja- ja valmentajauran jälkeen Virolainen on tehnyt merkittävää uraa seuratyöntekijänä toimien tällä hetkellä helsinkiläisen FC Konnun toiminnanjohtajana.