Uusia le­gen­do­ja ni­mi­tet­ty nais­ten pää­sar­jan kun­nia­ker­hoon!

21.03.2023

Jal­ka­pal­lon nais­ten 50. juh­la­vuo­den kun­niak­si vuon­na 2021 lan­see­rat­tuun kun­nia­ker­hoon, Kan­sal­li­sen Lii­gan Le­gen­dak­si, on ni­mi­tet­ty uusia jä­se­niä. Ni­mi­tyk­set ovat jat­koa viime vuon­na ni­me­tyil­le en­sim­mäi­sil­le le­gen­doil­le. Nyt ni­mi­tet­ty­nä on 13 uutta le­gen­daa, jotka ovat kukin omal­la pa­nok­sel­laan ol­leet eri­tyi­sen tär­kei­tä kan­nat­ta­jil­leen, seu­roil­leen, paik­ka­kun­nil­leen, nais­ten pää­sar­jal­le ja suo­ma­lai­sel­le jal­ka­pal­loi­lul­le. Uudet le­gen­dat pal­ki­taan ke­vään 2023 en­sim­mäi­sis­sä pää­sar­jaot­te­luis­sa.

1970-​luvulta saak­ka pe­la­tus­ta nais­ten Suo­men mes­ta­ruu­des­ta al­kaen pää­sar­ja­ta­sol­la on esiin­ty­nyt tu­han­sia pe­laa­jia, jotka ovat jät­tä­neet oman jäl­ken­sä suo­ma­lai­sen jal­ka­pal­lon his­to­ri­aan. Kun­nia­ker­ho nitoo yh­teen näitä ta­ri­noi­ta, yh­dis­täen pe­laa­jat ja muut toi­mi­jat myös seu­raa­vien vuo­si­kym­me­nien ai­ka­na ken­til­lä näh­tä­viin tu­le­vai­suu­den le­gen­doi­hin.

Kan­sal­li­sen Lii­gan Le­gen­doik­si voi­daan ni­me­tä nais­ten pää­sar­jan en­ti­siä pe­laa­jia ja muita toi­mi­joi­ta, jotka ovat ol­leet eri­tyi­sen tär­kei­tä kan­nat­ta­jil­leen, seu­roil­leen, paik­ka­kun­nil­leen, nais­ten pää­sar­jal­le ja suo­ma­lai­sel­le jal­ka­pal­loi­lul­le. Le­gen­dak­si voi­daan ni­mit­tää myös pos­tuu­mis­ti.

Legendat-​kunniakerhon ni­mi­tys­työ­ryh­mä edus­taa ko­ke­mus­ta ja asian­tun­te­mus­ta pää­sar­ja­his­to­rian eri ai­ka­kausil­ta. Mu­ka­na ni­mi­tys­työ­ryh­mäs­sä ovat Chris­ti­na Fors­sell, Ulla Kaa­si­nen, Hanna Ruo­ho­maa ja Ville Vää­nä­nen.

”Pi­dim­me työ­ryh­män kans­sa useam­man ko­kouk­sen, jois­sa kä­vim­me ve­re­vää kes­kus­te­lua lu­kui­sis­ta mai­niois­ta eh­dok­kais­ta. Py­rim­me jat­ka­maan viime vuo­del­ta tut­tua va­lin­ta­ta­paa, jossa otim­me huo­mioon niin maan­tie­teel­lis­tä kat­ta­vuut­ta kuin myös eri­lai­sia roo­le­ja pe­laa­jis­ta val­men­ta­jiin, ero­tuo­ma­rei­hin ja seu­ra­toi­mi­joi­hin.

Li­säk­si pää­tim­me lin­ja­ta hyvin ai­kai­ses­sa vai­hees­sa, et­tem­me nimeä tällä ker­taa pe­laa­jia, jotka päät­ti­vät pe­laa­jau­ran­sa kau­teen 2022. Hei­dän ai­kan­sa on var­mas­ti tu­le­vi­na vuo­si­na”, työ­ryh­mäs­sä mu­ka­na oleva STT:n toi­mit­ta­ja Ville Vää­nä­nen taus­toit­taa.

Kan­sal­li­sen Lii­gan Le­gen­dat -​kunniakerhosta voi lukea lisää tääl­tä. Kun­nia­gal­le­ri­aan on ni­met­ty muun muas­sa maa­li­vah­ti­le­gen­da Jo­han­na Lin­dell, joka pal­kit­tiin viime vuon­na ÅU-​kotiottelun yh­tey­des­sä.

 

Ke­vääl­lä 2023 ni­mi­tet­tä­vät uudet jal­ka­pal­lon nais­ten pää­sar­jan Le­gen­dat ovat:

Anne Ave­rio

Hyök­kää­jä­nä tun­net­tu Anne Ave­rio edus­ti ural­laan Hel­sin­gin Jal­ka­pal­loklu­bia. Hän saa­vut­ti seu­ras­sa kuusi Suo­men mes­ta­ruut­ta ja neljä Suo­men cupin voit­toa. Ave­rio voit­ti useam­mal­la kau­del­la nais­ten pää­sar­jan par­haan maa­lin­te­ki­jän tit­te­lin. Ave­rio oli 1990-​luvulla tuttu näky myös sa­li­ban­dy­ken­täl­lä pe­la­ten sekä nais­ten A-​maajoukkueessa että sa­li­ban­dyn nais­ten pää­sar­jas­sa.

Kirsi Heik­ki­nen (o.s. Sa­vo­lai­nen)

Pit­kä­ai­kai­nen jal­ka­pal­lon nais­ten pää­sar­jan ero­tuo­ma­ri ylsi ural­laan niin EM- ja MM-​lopputurnausten kuin ke­sä­olym­pia­lais­ten­kin ero­tuo­ma­rik­si. Vuon­na 2009 hän sai kun­nian tuo­mi­ta Mes­ta­rien Lii­gan fi­naa­liot­te­lun. Suo­men pää­sar­ja­pe­laa­jien suu­res­ti ar­vos­ta­ma Heik­ki­nen on va­lit­tu Suo­mes­sa vuo­den nai­se­ro­tuo­ma­rik­si seit­se­män ker­taa pe­räk­käin vuo­si­na 2004–2010. Hän oli myös en­sim­mäi­nen nai­nen, joka ylsi vi­hel­tä­mään Mies­ten Yk­kö­sen ta­sol­le. Uran­sa jäl­keen Heik­ki­nen on toi­mi­nut ero­tuo­ma­rei­den kou­lut­ta­ja­na.

Jes­sica Julin

Pie­tar­saa­re­lais­läh­toi­nen Jes­sica Julin on mer­kit­tä­vä hahmo poh­jan­maa­lai­ses­sa jal­ka­pal­lo­his­to­rias­sa. Hän rai­va­si ko­val­la työl­lä ja tin­ki­mät­tö­mäl­lä har­joit­te­lul­la tien­sä hui­pul­le ju­nio­ri­vuo­sien jäl­keen ensin GBK:ssa ja sit­ten Uni­te­dis­sa ennen siir­ty­mis­tä ul­ko­mail­le. Pe­rik­sian­ta­ma­ton kes­ki­kent­tä­pe­laa­ja, jonka ura Pie­tar­saa­ren jal­ka­pal­lo­yh­tei­sös­tä hui­pul­le hakee ver­tais­taan. Ju­li­nin ura on osoi­tus siitä, miten omal­la ta­val­la ja tah­don­voi­mal­la voi pääs­tä pit­käl­le.

Kati Kan­ta­nen

Mik­ke­li­läis­läh­töi­nen Kati Kan­ta­nen edus­ti pe­laa­jau­ral­laan ko­ti­maan ken­til­lä Mik­ke­lin Pal­loi­li­joi­ta, Por­ras­sal­men Ur­hei­li­joi­ta, Mal­min Pal­lo­seu­raa sekä Hel­sin­gin Jal­ka­pal­loklu­bia. Hän voit­ti ural­laan kolme Suo­men mes­ta­ruut­ta pe­la­ten yli 200 lii­gaot­te­lua. Pe­laa­jau­ran jäl­keen Kan­ta­nen ryh­tyi val­men­ta­jak­si toi­mien muun muas­sa FC Hon­gan val­men­nus­tii­mis­sä kau­del­la 2007.

Vesa Kaup­pi­la

Pit­kän työn sa­vo­lai­sen nais­ten pää­sar­ja­jal­ka­pal­loi­lun taus­ta­voi­ma­na teh­nyt Kaup­pi­la jäi si­vuun KuPS:n nais­ten ma­na­ge­rin teh­tä­väs­tä kah­den Suo­men mes­ta­ruu­den jäl­keen syk­syl­lä 2022. Kaup­pi­la oli 2000-​luvun lop­pu­puo­lel­la pe­rus­ta­mas­sa Kuo­pion Pal­lo­kis­so­ja, jonka pu­heen­joh­ta­ja­na ja taus­ta­voi­ma­na hän toimi usean vuo­den ajan. Kaup­pi­la on myös pe­rus­ta­ja­jä­sen Nais­ten Jal­ka­pal­lo­lii­ga ry:ssa, joka tä­nä­kin päi­vä­nä toi­mii Kan­sal­li­sen Lii­gan seu­ro­jen yh­tei­se­nä yh­dis­tyk­se­nä. Pal­lo­kis­so­jen nais­ten pää­sar­ja­toi­min­nan siir­ryt­tyä Kuo­pion Pal­lo­seu­ral­le, Kaup­pi­la on ollut kes­kei­se­nä taus­ta­voi­ma­na ja me­nes­tys­jouk­ku­een ko­koa­ja­na KuPS:n me­nes­tyk­sen ta­ka­na.

Pirjo Lep­pi­kan­gas

PK-35 Van­taan pit­kä­ai­kai­nen pe­laa­ja edus­ti seu­raa jo Nais­ten Kak­ko­ses­sa, josta jouk­kue nousi seu­raa­vi­na vuo­si­na yk­kö­seen, lii­gaan ja suo­raan Suo­men mes­ta­rik­si. En­sim­mäi­nen mes­ta­ruus tuli vuon­na 2010 ja jouk­ku­een kap­tee­ni­na toi­mi­nut Lep­pi­kan­gas oli joh­dat­ta­mas­sa jouk­kuet­ta vii­teen Suo­men mes­ta­ruu­teen vuo­si­na 2010, 2011, 2012, 2014 ja 2015 ja kol­meen Suo­men Cupin voit­toon (2011, 2012, 2013).

Timo Lou­nio

Usei­ta nais­ten pää­sar­ja­jouk­kuei­ta me­nes­tyk­sek­kään uran­sa ai­ka­na val­men­ta­nut Lou­nio on saa­vut­ta­nut 20. pää­sar­ja­kau­ten­sa ai­ka­na 19 eri mi­ta­lia. Hän on pää­val­men­ta­ja­na val­men­ta­nut Hel­sin­gin Jal­ka­pal­loklu­bin seit­se­mään lii­ga­mes­ta­ruu­teen, seit­se­mään Suo­men Cupin voit­toon ja nais­ten UEFA-​cupin vä­lie­riin. Lou­nio val­men­si myös nousi­ja­jouk­kue PK-35 Van­taan mes­ta­ruu­teen kau­del­la 2010. HJK:n ja PK-35:n li­säk­si Lou­nio on val­men­ta­nut FC Es­poo­ta ja toimi FC Hon­gan nais­ten pää­val­men­ta­ja­na 2011–2014. Omal­la työl­lään Lou­nio oli eri­tyi­ses­ti 1990-​luvulla nos­ta­mas­sa nais­ten jal­ka­pal­lon harjoitus-​ ja toi­min­ta­kult­tuu­ria ta­sol­le, joka vei Suo­men 2000-​luvulla nais­ten jal­ka­pal­los­sa Eu­roo­pan kar­tal­le.

Jaana Lyy­ti­käi­nen

Viisi Suo­men mes­ta­ruut­ta ural­laan voit­ta­nut Lyy­ti­käi­nen va­lit­tiin nais­ten pää­sar­jan vuo­den pe­laa­jak­si sekä vuon­na 2008 että 2011. Kes­ki­kent­tä­pe­laa­ja­na tun­net­tu Lyy­ti­käi­nen edus­ti pää­sar­jau­ral­laan Kuo­pion Mim­mi­Fu­tis­ta, FC Hon­kaa ja PK-35 Van­taa­ta päät­täen uran­sa Åland Uni­te­din pai­das­sa Suo­men mes­ta­ruu­teen kau­del­la 2013.

Jutta Rau­tiai­nen

Kah­dek­san Suo­men mes­ta­ruut­ta ja viisi Suo­men Cupin mes­ta­ruut­ta voit­ta­nut Jutta Rau­tiai­nen on kai­kil­le tuttu vä­ri­käs jal­ka­pal­lo­per­soo­na, joka aloit­ti jal­ka­pal­lo­har­ras­tuk­sen­sa hel­sin­ki­läi­ses­sä City-​Pallossa. Pe­laa­jau­ran­sa jäl­keen Rau­tiai­nen siir­tyi val­men­ta­jan ural­le ollen en­sim­mäi­nen JVK-​valmentajatutkinnon käy­nyt suo­ma­lai­nen nai­nen. Rau­tiai­nen on val­men­ta­nut nais­ten pää­sar­jas­sa Mal­min Pal­lo­seu­ran nais­ten jouk­kuet­ta ja vuo­si­na 2010–2012 HJK:n nais­ten jouk­kuet­ta. Hän on toi­mi­nut yhden kau­den ajan myös Veik­kaus­lii­gas­sa pe­lan­neen Jo­ke­rien mies­ten jouk­ku­een val­men­ta­ja­na 2000-​luvun alus­sa.

Sari Sep­pä­nen

Tam­pe­reen Il­vek­sen kas­vat­ti­na ja luot­to­puo­lus­ta­ja­na tun­net­tu Sep­pä­nen pe­la­si tam­pe­re­lais­seu­ras­sa lähes koko uran­sa ajan. A-​maajoukkueenkin kes­kus­puo­lus­tuk­ses­ta tuttu Sep­pä­nen näh­tiin Il­vek­sen li­säk­si myös PU-62:n pai­das­sa kau­del­la 1996 ja Mal­min Pal­lo­seu­ran vä­reis­sä kau­del­la 2002.

Ma­rian­ne Sulén

Neljä Suo­men mes­ta­ruut­ta voit­ta­nut Ma­rian­ne Sulén va­lit­tiin vuon­na 1985 vuo­den nais­jal­ka­pal­loi­li­jak­si. Gran­kul­la IFK:sta jal­ka­pal­lou­ran­sa aloit­ta­nut Sulén on edus­ta­nut ural­laan myös Hä­meen­ky­län Pal­lo­seu­raa ja Hel­sin­gin Jal­ka­pal­loklu­bia. Maa­li­vah­ti­na pe­lan­nut Sulén on voit­ta­nut Suo­men mes­ta­ruu­den myös jää­kie­kos­sa ja edus­ta­nut Suo­mea sekä jää­kie­kon että jal­ka­pal­lon A-​maajoukkueissa.

Terhi Uusi-​Luomalahti

Seit­se­män Suo­men mes­ta­ruut­ta voit­ta­nut Terhi Uusi-​Luomalahti aloit­ti jal­ka­pal­loi­lun Jär­ven­pään Pal­lo­seu­ras­sa. Kas­vat­ta­ja­seu­ras­taan hän siir­tyi Puis­to­lan Ur­hei­li­joi­hin ja oli mu­ka­na nos­ta­mas­sa Puis­to­lan SM-​sarjaan vuon­na 1991. Sen jäl­keen matka jat­kui HJK:iin, jossa hän voit­ti 7 Suo­men mes­ta­ruut­ta, 4 Suo­men Cupia ja pää­sar­jan maa­li­ku­nin­gat­ta­ruu­den vuon­na 1995. Vii­mei­sen kau­ten­sa SM-​sarjassa Uusi-​Luomalahti pe­la­si FC Es­poos­sa voit­taen ho­pe­aa sekä pää­sar­jas­sa että Suo­men Cu­pis­sa. Uusi-​Luomalahti päät­ti uran­sa kau­teen 2006 nos­ta­mal­la Puis­to­lan Ur­hei­li­jat ta­kai­sin nais­ten pää­sar­jaan ja on sen jäl­keen toi­mi­nut val­men­ta­ja­na muun muas­sa kas­vat­ta­ja­seu­ras­saan Jär­ven­pään Pal­lo­seu­ras­sa.

Maria Vi­ro­lai­nen

Lah­des­ta ko­toi­sin oleva Vi­ro­lai­nen on voit­ta­nut usei­ta Suo­men mes­ta­ruuk­sia sekä pe­laa­ja­na että val­men­ta­ja­na. Sekä 1980- että 1990 useam­pia tupla­mes­ta­ruuk­sia pe­laa­ja­na voit­ta­nut Vi­ro­lai­nen juhli tupla­mes­ta­ruut­ta myös val­men­ta­ja­na vuon­na 2003, kun hän luot­sa­si Mal­min Pal­lo­seu­ran tupla­mes­ta­ruu­teen. Pelaaja-​ ja val­men­ta­jau­ran jäl­keen Vi­ro­lai­nen on teh­nyt mer­kit­tä­vää uraa seu­ra­työn­te­ki­jä­nä toi­mien tällä het­kel­lä hel­sin­ki­läi­sen FC Kon­nun toi­min­nan­joh­ta­ja­na.