Laitapuolustaja Noora Hämäläinen – kirjoitukset takana, maajoukkueura edessä?
Toukokuussa 19 vuotta täyttävä Noora Hämäläinen sai ylioppilaskirjoitukset suoritettua ja odottaa nyt luottavaisin mielin tuloksiaan. Aiempaan U19-maajoukkueen vakiokalustoon kuulunut Noora tavoittelee seuraavaksi paikkaa U23-maajoukkueesta ja pyrkii sitä kautta nousemaan Helmareiden rinkiin.
Noora Hämäläinen pääsee nyt keskittymään hieman enemmän taas jalkapalloiluun, kun osa ylioppilaskirjoituksista on takana päin. Urheilupuolelta opittu huolellinen valmistautuminen auttoi häntä myös ensimmäisissä kirjoituksissa ja Noora odottaakin suhteellisen levollisin mielin hyviä tuloksia.
”Ihan hyvin nuo kirjoitukset menivät, olin niihin aika paljon lukenutkin. Aloitin ajoissa niihin valmistautumaan ja pystyin hyvin käymään kaiken läpi ja harjoittelemaankin siinä samalla.”
Noora on ollut 2002-syntyneiden maajoukkuekuvioissa jo pitkään. Tänä kesänä oli tarkoitus päättää nuorisomaajoukkueura EM-otteluihin, mutta vallitseva tilanne peruutti nuo kisat kokonaan.
”Oli tosi iso pettymys, kun kuulimme kisojen peruuntumisesta. Varsinkin kun se tapahtui niin yhtäkkiä viimeisellä U19-leirillämme. Niiden kisojen eteen olimme jo pitkään tehneet yhdessä töitä. Olisihan kisat olleet meille todella iso näytönpaikka, sillä moni meistä haaveilee ulkomaille pääsemisestä.”
Seuraava askel maajoukkueen suhteen Nooralla on U23-joukkue, joka on tehty väliportaaksi matkalla Helmareiden riveihin.
”U23-joukkue on nyt tavoitteena, toivottavasti näinä vaikeina aikoina sellainen saadaan kasaan. Helmareissa on niin kova taso, että sinne päästäkseen täytyy jo olla todella hyvä pelaaja. Suomalainen junioripolku kasvattaa koko ajan useita hyviä pelaajia, joten kilpailu tulee vielä koventumaan entisestään.”
Ilveksen alkukauden osalta Noora ei täysin ole tyytyväinen omaan eikä joukkueensa suoritukseen, mutta toteaa joukkueen parantavan peli peliltä omaa tekemistään.
”Meillä on todella pirteä ja nuorekas joukkue, kiva nähdä kuinka pitkälle tulemmekaan tällä kaudella yltämään. Itsellä ei ehkä ihan nappiin ole alkukausi mennyt, ja joukkuekin kaipaa vielä enemmän pelejä alle. Mutta hyvällä tiellä ollaan ja eteenpäin mennään, nyt vaan odotetaan kauden alkua, jotta päästään näyttämään osaamistamme muillekin.”
Edustusjoukkue on nuori, mutta siinä on Nooran mielestä todella paljon taitoa sekä potentiaalia. Kolmatta kauttaan edustusjoukkueessa pelaava Noora on myös valmiina tekemään lopullisen läpimurtonsa Kansallisen Liigan tasolle.
”Meille on useita ihan huippujunnuja noussut mukaan ja ihan taitojensa perusteella ovat nousseet. Uskon pystyväni auttamaan joukkuetta paljon. Pidän itseäni hyvänä joukkuepelaajana, joka tsemppaa muita hyvin ja tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Läpimurto tulee, jos on tullakseen, olen enemmän sellainen ’päivä kerrallaan’ -tyyppinen pelaaja. Tarkoitus on itseäni kehittää koko ajan.”
Annalan Futis-Liigasta entistä isompiin kuvioihin
Noora on Ilveksen junioripolun läpikäynyt ja aina keltavihreitä värejä edustanut. Kasvattajaseuralleen Noora jakaa kiitosta.
”Olin varmaan kuuden tai seitsemän vanha, kun aloitin Futis-liigassa Annalan Ilveksessä. Yli kymmenen vuotta on jo tullut Ilveksen peliasua kannettua. Ilveksessä on ollut todella hienoa olla mukana. Minuakin on rohkeasti nostettu vanhempien tyttöjen joukkueisiin pelaamaan ja se on lisännyt kehittymistäni. Itselleni oli iso steppi päästä tosi nuorena pelaamaan B-tyttöjen SM-otteluita. Hienoa, että minuun on luotettu ja nuorille ylipäätään on uskallettu antaa mahdollisuuksia.”
Noora arvostaa myös sitä, kuinka Ilveksessä edustusjoukkueen pelaajat ovat tulleet junioreiden harjoituksiin. Nyt hänelläkin on joukkuekaverina pelaaja, jota ihannoiden katseli ylöspäin vielä muutama vuosi takaperin.
”Muistan omilta junnuvuosilta, kuinka edustuksen pelaajat kävivät meille vetämässä erikoistreenejä. Nyt on sikäli hauska tilanne, kun muistan silloin katsoneeni esikuvaani Johanna Salmijärveä isosti ylöspäin, niin olemme nyt samassa joukkueessa. Toivottavasti jossain kohtaa minuakin joku katsoo samalla lailla, se olisi kunnia-asia olla jonkun tytön esikuva.”
Urheilullinen Noora harrasti myös muitakin lajeja, mutta valinta ykköslajin suhteen oli lopulta helppo.
”Olen harrastanut taitoluistelua sekä joukkuevoimistelua, ne olivat sellaisia pidempiä harrastuksia. Kaikkea muutakin olen kokeillut, olen aina ollut melko urheilullinen. Voimistelua olisin ehkä halunnut hiukan pidempään jatkaakin, mutta ajankäyttö tuli ongelmaksi. Voimistelussa oli kova vaatimustaso ja harjoituksissa oli oltava paikalla, mutta ne alkoivat jo menemään futiksen kanssa päällekkäin. Silloin oli valinta tehtävä ja kyllä futis oli se ykkösjuttu.”
Kysyttäessä noloimmasta tilanteestaan, nousee Nooran mieleen heti hänen maajoukkueuransa alkutaival.
”Olimme Norjassa PM-turnauksessa ja avausottelussa Tanskaa vastaan tein oman maalin. Se oli vielä sellainen tilanne, mistä ei pitäisi pystyä omiin laittamaan, mutta minulta se onnistui. Ei se kuitenkaan minua lannistanut eikä jättänyt mitään kammoa.”
Nuorekkaassa joukkueessa myös sakkokassa kertyy melko tiuhaan tahtiin. Vaikka varsinainen kilpailukausi ei ole vielä edes alkanut, on potissa jo ihan mukava summa käytettäväksi kauden lopussa yhteiseen hyvään. Joukkueen isoin unohtelijakin on jo löytynyt.
”Miksulta (Mikaela Frondelius) on aina verkkatakki hukassa, eikä muuta kuin se sama verkkatakki. Se on vielä niin huvittavaa, kun hän mielestään laittaa sen paikkaan, josta muistaa sen ottaa, niin ei kuitenkaan koskaan sitä heti löydä. Sakkokassa on muutoinkin ehtinyt jo kasvaa aika suureksi, aloitimme keräämisen niin aikaisin. Yhteiseen hyväänhän ne sitten lopulta päätyvät.”