Laura Kattelus saapuu vahvistamaan Ilveksen puolustusta!
Ilves vahvistaa puolustustaan, kun Laura Kattelus siirtyy TPS:stä Tampereelle. Lapuan Virkiässä uransa aloittanut 27-vuotias Kattelus pelasi kolme edellistä kautta TPS:n joukkueessa, jonne hän siirtyi aikoinaan JyPK:n riveistä.
Puolustaja teki debyyttinsä Naisten liigassa kaudella 2017 JyPK:n noustua liigaan ollen joukkueensa luottopuolustaja. Kaikkiaan hänelle on kertynyt 77 pääsarjatason ottelua.
”Hyvillä mielillä Ilvekseen”
Laura on ehtinyt jo reilun viikon harjoitella uuden joukkueen mukana. Tampereelle hän tosin muutti jo elokuussa.
”Aloitin Tampereella opettajana elokuussa, joten työn perässä olen tänne muuttanut. Hyvillä mielin tulen Ilvekseen ja on hienoa aloittaa uusi kausi uudessa joukkueessa melko raskaan kauden jälkeen”, Laura avaa tilannettaan.
Päättynyt kausi oli Lauralle monellakin tapaa raskas kausi.
”Oli kyllä haastava kausi, monellakin tapaa. Sellainen epätietoisuus oli koko ajan, milloin pelit jatkuvat, vai jatkuvatko lainkaan. Ja kun pelitkään eivät lähteneet kulkemaan odotetusti, niin se rassasi myös”, summaa puolustaja kautta 2020.
”Näytetään, mihin pystytään!”
Laura on ehtinyt lyhyessä ajassa muodostamaan oman käsityksensä Ilveksen iskukyvystä alkavalle kaudelle.
”Se, mitä olen joukkueesta huomannut, vaikuttaa positiiviselta. Nyt vaan täytyy saada lunastettua se potentiaali, mikä sieltä löytyy. Joukkueessa on monta sellaista pelaajaa, jolta saa odottaa paljonkin. Edetään askel kerrallaan ja näytetään, mihin pystytään!”, hehkuttaa Laura uutta joukkuettaan.
Lauran kauden tavoitteet painottuvat enemmänkin joukkueena pärjäämiseen kuin henkilökohtaisiin onnistumisiin.
”Tarkoitus on onnistua tuomaan joukkueelle kaikki mahdollinen apu, mitä minulla on annettavaa. Pyrin tuomaan vahvaa puolustuspelaamista sekä johtajuutta kentälle”, kertoo hän tavoitteistaan.
”Vahvuuteni on hyvä puolustuspelaaminen, pelin lukeminen ja sijoittuminen. Puolustan aggressiivisesti eteenpäin ja pystyn hyvin ohjaamaan muiden peliä.”
”Valmentaminen kiinnostaa, olen siitä jo haaveillutkin”
Laura on ehtinyt jo miettiä, mitä tehdä pelaajauran jälkeen. Hän on uransa alusta alkaen halunnut olla mukana kehittämässä joukkueensa pelaamista. Jyväskylän yliopistossa hänen gradunsa aiheena oli pelaajan ja valmentajan välinen vuorovaikuttaminen.
”Minulle on aina ollut luonteenomaista keskustella ja tuoda esille omia näkemyksiäni pelaamisesta sekä harjoittelemisestä. Ainahan se on valmennus, joka asioista päättää, mutta uskon että on hyväksi kuulla pelaajienkin mielipiteitä asioista.”
”Valmentaminen on kiinnostanut jo jonkin aikaa, olen oikeastaan jo haaveillutkin siitä. Jonkun aikaa valmensinkin junnujoukkuetta Lapualla, mutta siitä on jo vuosia. Tällä hetkellä kuitenkin pelaaminen maistuu vielä enemmän, mutta ehkä sitten kun se loppuu”, avaa Laura tulevaisuuden suunnitelmiaan.
”Olen ollut kova hevostyttö nuorempana”
Lauran nuoruusvuosilta löytyy myös mielenkiintoinen harrastus, sillä hän on toiminut jopa raviohjastajana.
”Perheellä on ollut hevosia, isä ja kaksi veljeäni niiden parissa on vieläkin. Silloin tuli hiukan ohjasteltua. Hevoshommat kuitenkin jäivät, kun muutin opiskeluiden vuoksi Jyväskylään. Aika vähän tulee enää edes seurattua raveja, perheen omia hevosia toki jonkin verran. Mutta, olen ollut kova hevostyttö nuorempana”, paljastaa hän itsestään.
”Hemmetin tärkeä pelaaja meille”
Päävalmentaja Mika Lahtinen on mielissään Lauran saapumisesta joukkueeseen.
”Laura toi heti ensimmäisestä tapahtumasta lähtien sellaista johtajuutta meidän joukkueeseemme. Hän alkoi heti ottamaan roolia ja ohjailemaan muita positiivisella tavalla. Olen kyllä tykännyt todella paljon hänen panoksestaan jo nyt. Kansallisen Liigan ikärakenne on melko nuori ja sitä se on varsinkin meille, tällaisia kokeneita pelaajia ei koskaan ole joukkueessa liikaa.
Laura on meille kyllä hemmetin tärkeä pelaaja. Saatiin kyllä mitä haettiinkin, alakertaan tarvittiinkin kokemusta ja johtajuutta ja onhan Lauralla pelilliset ominaisuudet kohdallaan. Oiva lisä meille”, huudahtaa valmentaja uudesta puolustajastaan.
Tervetuloa keltavihreisiin, Laura!