Lisää Hyvää Ympärillemme -ottelu lauantaina – hyväntekeväisyyskumppanina Icehearts Tampere
Lauantaina Kaupin urheilupuistossa pelattava ONS-kotiottelu on Ilveksen Lisää hyvää ympärillemme -ottelu.
Hyväntekeväisyyskierroksen ottelun tavoitteena on nostaa esille paikallisia organisaatioita ja tekijöitä, jotka omalla panoksellaan edistävät samanarvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Ilveksen kumppanina ottelussa toimii Icehearts Tampere.
Icehearts tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Yhdistyksen kotisivuilla kerrotaan, että järjestö on olemassa, jotta yksikään lapsi ei jää yksin.
Tampereen Iceheartsissa kasvattajana toimiva Katja Hautakoski kertoi toiminnasta lisää. Katja toimii kasvattajana Hervannan alueella, joka tukee Iceheartsissa joukkueisiin valittuja lapsia 12 vuoden ajan. Järjestön verkkosivuilla sanotaan, että tämän toimintamallin avulla ennaltaehkäistään osattomuutta ja syrjäytymistä sekä kohennetaan inhimillistä hyvinvointia.
”IceHearts on yhdistys, joka tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, tehdään tällaista pitkäkestoista tukityötä. Lapset valitaan meille 6–7-vuotiaina ja heille kasataan joukkue. Yksi kasvattaja kulkee heidän kanssaan läpi lapsuuden ja nuoruuden, aina siihen asti kun he täyttävät 18. Eli kyse on tällaisesta yhteisestä matkasta.
THL on aika paljon tutkinut tätä meidän toimintaa ja itsekin ollaan tehty vaikuttavuustutkimusta. Kyllä tämä koetaan tosi toimivana nyky-yhteiskunnassa, ehkäpä juuri siitä pitkäkestoisuudesta johtuen, sillä mikään muu toimintamalli ei kulje lapsen mukana 12 vuotta. Sen lisäksi tämä toimii yli verkostorajojen, eli siis ollaan lasten elämässä mukana koulussa ja vapaa-ajalla. Me tunnetaan lasten perheet ja järjestetään heille tätä urheilutoimintaa. Tämä on tällainen laaja-alainen toimintamuoto.
Välillä tuntuu, että tämä on enemmän ihmissuhde kuin työ. Tullaan tosi läheiseksi ja koetetaan paljon, sekä hyvässä että pahassa. Olen tosi kiitollinen, että meidät on valittu tähän yhteistyökumppaniksi mukaan.”
Millaisen matkan Hervannan tytöt ovat kulkeneet jalkapallon parissa?
”Se on ollut pitkä tie, 2019 pidettiin meidän ensimmäiset harjoitukset. Ne kesti 10 minuuttia onnistuessaan hyvin, tytöt ei silloin pienenä ollut kauhean innokkaana. Mun toiveena oli, että ehkä meistä voisi tulla jalkapallojoukkue. Meillä Iceheartsissa joukkueurheilua käytetään nimenomaan työvälineenä, eli se ei ole itse tarkoitus, vaan työkalu.
On kuljettu pitkä matka siitä (vuodesta 2019) ja nykyisin meillä on viikossa kahdet tunnin mittaiset jalkapallotreenit ja päästään pelaamaan ihan oikeitakin pelejä. Nykyään tämä on ihan joukkueen omakin toive, eikä vain minun!”
Kun joukkueurheilu on otettu työkaluksi Iceheartsissa, niin opettaako se lapsille ja nuorille paremmin toisten kanssa toimeen tulemista sekä työskentelystä yhteisen tavoitteen eteen?
”Mää ajattelen vahvasti joukkueurheilutaustaisena, että se antaa paljon eväitä elämään. Siinä opetellaan nimenomaan sitä ryhmässä toimimista, joka monella meillä Iceheartsissa olevalla on isokin haaste, eikä he välttämättä muissa ryhmissä voisi toimia, mutta täällä se on helpompaa, kun on tuttu ja turvallinen ympäristö.
Sen lisäksi ajattelen, että tärkeitä juttuja on oppia voittamaan, oppia häviämään sekä asettamaan tavoitteita ja tekemään töitä sen tavoitteen eteen. Kyllä mä ajattelen, että joukkueurheilua voi hyödyntää ihan tosi paljon tässä työssä.”
Miten koet Iceheartsin toiminnassa tyttöjen onnistumisen riemun, verrattuna esimerkiksi ”normaaliin” urheilujoukkueeseen?
”Joo, kyllä eroaa paljon sellaisesta normaalista seuratyöstä täällä tehtävä urheilutyö. Jos seuratyössä, missä itsekin olen mukana, mennään vähän sellainen pelaajakehitys edellä, niin täällä mennään elämänkehitys edellä. Arvojutut on vielä tosi paljon tärkeämpiä.
Näille tytöille jalkapallo on nimenomaan keino, jossa he pääsevät iloitsemaan ja riemuitsemaan tästä tekemisestä. Monelle tytölle tämä ei olisi ilman Iceaheartsia välttämättä mahdollista. Meillä on tänä vuonna suurena tavoitteena voittaa yksi ottelu ja jos niin käy, niin se riemu on aivan varmasti tosi valtava.”
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Miten Iceaheartsin toimintaan tullaan mukaan, kuinka lapset valikoituvat?
”Meille ehdotetaan lapsia paljon kouluista ja eskareista, kuunnellaan paljon opettajia näissä valinnoissa. Sitten tulee lapsia suoraan sosiaalitoimen kautta ja osa vanhemmista ottaa itse meihin yhteyttä, kun he kuulee toiminnasta. Meillehän tulee lapset tosi erilaisista syistä, mutta kaikilla lapsilla pitää olla tällainen jonkinlainen syrjäytymisen riski. Eli ihan kaikki lapset ei valitettavasti pääse mukaan. Tulijoita olisi enemmän kuin pystytään ottamaan, yhteen joukkueeseen mahtuu se 20–25 lasta kaiken kaikkiaan.
Aika paljon joutuu valitettavasti sanomaan sitä, että ei pysty ja ei mahdu. Tämä Hervantakin, missä on nyt neljä joukkuetta ja kohta viisi, on alueena sellainen, jossa tarvetta tälle toiminnalle olisi tosi paljon.”
Tampereella on Suomen eniten joukkueita, meillä on täällä yhteensä 12 joukkuetta. Ja tänä vuonna aloittaa vielä viisi joukkuetta lisää, Tampereen kaupunki on lähtenyt hienosti mukaan tätä toimintaa tukemaan.”
Kaisa ja Pipsa kävivät pelaamassa teidän harjoituksissa tyttöjen kanssa. Kuinka paljon jalkapallo on ruvennut kiinnostamaan niitä tyttöjä, jotka eivät alussa olleet innostuneita?
”Se onkin tosi hauska juttu, silloin ekana vuonna tosi moni oli sitä mieltä, että ei haluta pelata. Ja nyt se onkin se tärkein juttu tässä meidän toiminnassa. Tyttöjen motivaatio on noussut, pelitapahtumat nimenomaan innostaa ja motivoi. Oli tosi hienoa, että naisten pelaajat olivat käymässä meidän treeneissä, meidän tytöille se on tärkeä asia ja heille on hienoa tavata tällaisia esikuvia.”
Mitä olet itse saanut Iceheartsin toiminnalta?
”Mä olen saanut tältä toiminnalta tosi paljon, nämä lapset on mulle läheisiä ja tärkeitä. Teen parhaani, että pystyisin heitä auttamaan elämässä eteenpäin, mutta he antaa myös mulle tosi paljon tähän elämään. Haasteista huolimatta, he tuo mulle tosi paljon riemua ja iloa!”
Yhdistyksenne nimi on Icehearts, mutta mitä tässä on kuullut teidän toimintaperiaatteista, niin ei teillä kovin jääkylmä sydän voi olla, vaan siellä on aika kultainen sydän. Pitäisikö nimen vaihtoa harkita?
”Nimihän on lähtenyt siis siitä, että Vantaalla meidän ensimmäinen joukkue on ollut nimenomaan jääkiekkojoukkue. Meillä on jääkiekko-, salibandy- ja jalkapallojoukkueita täällä. Nimi voi olla harhaanjohtava, mutta itse tulkitsen sen niin, että jäinenkin sydän sulaa tämän joukkueurheilun ja toiminnan avulla. Tällainen pitkäaikainen kumppanuus ja se, että saa kuulua johonkin ryhmään sulattaa varmasti jäisimmänkin sydämen.”
Lisää hyvää ympärillemme -ottelu pelataan lauantaina 27. toukokuuta ja teidät on luonnollisesti kutsuttu otteluun. Kuinka paljon tytöt odottaa oikeaa jalkapallo-ottelua?
”Kyllä he sitä odottaa, heistä kuulostaa kauhean hienolta, että me päästään tällaisina kutsuvieraina sinne paikalle ja nyt varsinkin, kun Pipsa ja Kaisa oli käymässä meidän treeneissä, niin nyt heillä on tuttuja kentällä ja se tekee tästä vielä merkityksellisempää heille.”
Mitä luulet, kuullaanko äänekästä kannustusta, varsinkin Pipsalle ja Kaisalle?
”Takuuvarmasti, jos joku on meidän valttikortti kentän laidalla, niin ääntä meistä varmasti lähtee, jos ei muuta!”
Katjan työhön sekä IceHeartsin toimintaan voi tutustua lisää yhdistyksen verkkosivuilla: https://www.icehearts.fi/.
Kansallisen Liigan ottelu Ilveksen ja ONS:n välillä alkaa lauantaina kello 14. Tervetuloa Kauppiin!