Vä­lie­rä­paik­ka omis­sa kä­sis­sä

Lau­an­tai­na Ilves mat­kus­taa Vaa­saan Kan­sal­li­sen Cupin puo­li­vä­lie­rän toi­seen osaot­te­luun. Yh­teis­ti­lan­tees­sa Il­vek­sel­lä on ko­ti­voit­ton­sa an­sios­ta 5–0-​etumatka VIFK:iin. Vaik­ka ko­koon­pa­nos­ta puut­tuu iso määrä pe­laa­jia, on jat­ko­paik­ka silti jouk­ku­een omis­sa kä­sis­sä.

”Pää­osin pois­sao­lo­jen syyt ovat po­si­tii­vi­sia eli meil­lä on pal­jon pe­laa­jia maa­jouk­kue­teh­tä­vis­sä. Li­säk­si on muu­ta­mia louk­kaan­tu­mi­sia ja sai­ras­tu­mi­sia, jotka ve­rot­ta­vat ko­koon­pa­noa, mutta kyllä me vielä vaih­to­pe­laa­jia­kin saam­me mat­kaan mu­kaan. Muu­ta­ma nuori pää­see taas ko­koon­pa­noon ja saa ko­ke­mus­ta ai­kuis­ten pe­leis­tä. Myös hyvin har­joi­tel­leil­le, mutta vä­hem­mäl­le pe­lia­jal­le jää­neil­le, on tar­jol­la isoja mi­nuut­te­ja”, pää­val­men­ta­ja Joo­nas Lau­ri­kai­nen hy­myi­lee.

Pois­sao­lot vai­kut­ta­vat aina jol­lain ta­val­la jouk­ku­ee­seen, mutta Lau­ri­kai­nen toi­voo, ettei se näy isom­mas­sa mää­rin pe­li­ken­täl­lä.

”Vähän eri­tyyp­pi­siä pe­laa­jia tulee ko­koon­pa­noon, mutta uskon vah­vas­ti hei­dän pys­ty­vän paik­kaa­maan pois­sao­li­joi­ta. Pe­lim­me voi joil­tain osin pik­kui­sen muut­tua ko­tiot­te­luun ver­rat­tu­na, mutta isos­sa ku­vas­sa pe­rus­pe­ri­aat­teis­ta ei tin­gi­tä. Samat asiat omas­sa pe­lis­sä ko­ros­tu­vat kuin en­nen­kin. Kaik­ki avaus­ko­koon­pa­noon näil­lä nä­ky­min tu­le­vat pe­laa­jat ovat kui­ten­kin saa­neet mi­nuut­te­ja tal­ven ai­em­mis­sa pe­leis­sä, jois­sa olem­me pääs­seet käyt­tä­mään laa­jas­ti koko pe­laa­jis­toam­me.”

Sel­keä etu­lyön­tia­se­ma ei Lau­ri­kai­sen mu­kaan vai­ku­ta tak­ti­siin asioi­hin. Ti­lan­ne kui­ten­kin vah­vis­taa toi­vet­ta jat­koon­pää­sys­tä.

”Vaik­ka 5–0 on aika pal­jon, jou­dum­me kyllä pe­laa­maan ihan täy­den pelin ja te­ke­mään huo­lel­la niitä asioi­ta, joita ha­luam­me pe­lis­säm­me to­teut­taa. Niin kuin ko­tiot­te­lu näyt­ti, äkkiä se viisi maa­lia on tehty, jos vas­tus­ta­ja sii­hen antaa mah­dol­li­suu­den. Min­kään­lai­seen var­mis­te­luun ei sen vuok­si ole varaa.”

Odo­tet­ta­vis­sa on, että lii­gaan nous­sut ko­ti­jouk­kue ha­lu­aa pe­la­ta jat­ko­pai­kan li­säk­si kun­nias­ta ja tul­lee heti ot­te­lun alus­ta lujaa pääl­le.

”Se on osa peliä, että osaa tun­nis­taa min­kä­lai­nen vaihe pe­lis­tä on me­nos­sa. Niin pe­laa­jien kuin val­men­ta­jien pitää olla koko ajan he­reil­lä ti­lan­tees­ta. Saam­me var­mas­ti myös omia vah­vo­ja het­kiä tu­le­vas­sa­kin ot­te­lus­sa”, Lau­ri­kai­nen tuu­mii.

Pää­ta­voi­te jouk­ku­eel­la on sar­jas­sa, ja tu­le­va­kin kamp­pai­lu on osa val­mis­tau­tu­mis­ta muu­ta­man vii­kon pääs­tä al­ka­vaan Kan­sal­li­sen Yk­kö­sen kau­teen. Lau­ri­kai­nen näkee puo­li­vä­lie­rän hy­vä­nä mah­dol­li­suu­te­na vah­vis­taa jouk­ku­een osaa­mis­ta ja ko­ke­muk­sia.

”Sar­jas­sa­kin tulee eri­lai­sia ti­lan­tei­ta, jois­sa ken­täl­le on teh­tä­vä muu­tok­sia ja koi­tet­ta­va kään­tää ot­te­lun suun­taa. On tär­ke­ää, että meil­lä on sil­loin mah­dol­li­sim­man pal­jon pe­laa­jia, joil­la on ko­ke­mus­ta eri­lai­sis­ta pelin vai­heis­ta. Nyt kun jouk­ku­ees­sa on muu­tok­sia, vä­hem­män pe­lan­neil­le­kin on tar­jol­la vas­tuu­ta ja ko­ke­muk­sia. Niis­tä on hyvä am­men­taa myös jat­kos­sa.”