Vesa Kumpula aloitti seuran mv-valmennuksen päävalmentajana
Vesa Kumpula aloitti maanantaina Ilveksen jalkapallojaoston maalivahtivalmennuksen päävalmentajana. Hän toimii myös molempien naisten edustusjoukkueiden maalivahtivalmentajana. Kumpulan sopimus on voimassa kauden 2027 loppuun asti.
Naisten edustusjoukkueiden maalivahtivalmentajana alkukauden toiminut Kalle Heltonen tarttui eteensä tulleeseen mahdollisuuteen ja siirtyi Saudi-Arabiaan jatkamaan valmentajauraansa.
Kauhavalla syntyneellä Kumpulalla on taustallaan oma pelaajaura. Jo parikymppisenä hän ajautui mukaan valmennustehtäviin.
”Koin sen mielekkäämpänä roolina ja tunsin, että minulla on valmentajana enemmän annettavaa lajille. Vuodesta 2001 alkaen olen toiminut eri valmennustehtävissä. Ensin päävalmentajana ja myöhemmin erikoistuneena maalivahtien valmennukseen. Melkein jokaisessa tehtävässä olen toiminut osin myös apuvalmentajana”, Kumpula kertoo.
Liigatasolla Kumpula on valmentanut seitsemän kautta naisten joukkueissa ja kolme Veikkausliigassa. Ison osan urastaan hän on työskennellyt Vaasan seudulla sekä Ahvenanmaalla.
”Olen aina ollut parhaimmillani yksilöiden ja pienryhmien valmentamisessa. Mukana on osittain sattumaa, mutta maalivahtien valmentaminen tuntui minusta kiinnostavalta, joten hyppäsin tälle uralle nöyränä ja innokkaana.”
Maalivahdilla iso rooli
Nykyjalkapallossa maalivahdilla on iso rooli koko joukkueen pelissä.
”Maalivahti on yhdestoista kenttäpelaaja, jonka on oltava aktiivinen pelin joka vaiheessa. Maalivahdilla ei ole hetkiä, joissa hän ei olisi pelissä mukana. Jalkapallo on tosi kollektiivinen laji, ja maalivahdin työskentely on integroitava muun joukkueen tekemiseen”, Vesa Kumpula sanoo.
Peli on kehittynyt niin, että boksin sisään pelataan koko ajan kovempia palloja. Se osaltaan vaikeuttaa maalivahdin työskentelyä.
”Tulemme varmasti entistä harvemmin näkemään tilanteita, joissa maalivahti koppaa pallon haltuunsa. Torjuntatyöskentely on enemmän pallon ohjaamista ja nyrkkeilemistä. Maalivahtien on oltava kognitiivisesti tosi vahvoja ja pelinlukemisessa nopeita. Teknis-taktinen osaaminen ei itsessään ole enää niin isossa roolissa, koska peli koko ajan nopeutuu ja tulee kompleksisemmaksi.”
Pelin muutokset vaikuttavat luonnollisesti myös maalivahtien harjoitteluun.
”Niitä asioita tietenkin harjoitellaan, joita maalivahti tarvitsee pelissään nyt ja tulevaisuudessa – sekä asioita, joita seura edellyttää maalivahdeiltaan”, Kumpula tiivistää.
Ilveksen visiot kiinnostavia
Vesa Kumpula on jo muutaman vuoden ajan seurannut Ilveksessä tapahtuvaa toiminnallista muutosta.
”Täällä ollaan tekemässä jotain tosi erilaista ja mielenkiintoista. Sekin oli yksi syy, miksi olin kiinnostunut tästä tehtävästä. Ilveksen ja minun visioni käyvät hyvin yhteen. Minusta Ilves ottaa hyvin kantaa pelin kehitykseen säilyttäen kuitenkin omaleimaisen otteen. Se on kiinnostavaa, mitä Ilves haluaa tehdä vähän eri tavalla kuin muut.”
Kumpula on valmentanut niin miehiä, naisia kuin nuoriakin.
”Tottai kai eroja on. Kenttä on samankokoinen, mutta fyysiset erot vaikuttavat pelaamiseen. Tiedämme myös, että eroja on lisäksi biologisesti ja hormonaalisesti. Huipputasolla valmentaminen on lopulta kuitenkin hyvin samanlaista. Valmennamme urheilijoita, jotka haluavat kehittyä parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsestään”, Kumpula sanoo.
Maalivahdille katsotaan usein olevan etua fyysisestä pituudesta.
”Lyhyemmän maalivahdin on oltava kimmoisampi ja räjähtävämpi. Mikään ei kuitenkaan estä myös lyhyemmän maalivahdin pärjäämistä ja kehittymistä hyväksi maalivahdiksi.”
Vielä kokonaisvaltaisempia urheilijoita edustusjoukkueisiin
Vesa Kumpula on toiminut seuran maalivahtivalmennuksen päävalmentajana aiemmin muun muassa VIFK:ssa.
”Siellä löysimme hyviä konsepteja, miten toimia yhdessä. Ilveksessä tykkään siitä, että aiemmat tekijät täällä ovat olleet niin valtavan hyviä, että kaikki materiaali on tallennettuna. Minun tehtäväni on tästä täydellisestä kokonaisuudesta valita painotuksia ja viedä tiettyjä asioita arkeen.”
”On tärkeä löytää ilvesläinen tapa, millä pystyn ohjaamaan maalivahtivalmentajien työtä sekä auttamaan, tukemaan ja erityisesti inspiroimaan heitä arjessa. Useimmat heistä tekevät tätä kuitenkin oman muun työnsä ohessa”, Vesa Kumpula sanoo.
Tulevaisuudessa Kumpula uskoo näkevänsä entistä kovempia ja kokonaisvaltaisempia urheilijoita nousemassa seuran edustusjoukkueisiin.
”Pyrimme kasvattamaan heistä henkisesti vielä valmiimpia urheilijaelämään. Monella pelaajalla on haaveena ammattilaisuus. Se on vaikea ja haastava tavoite, jonka tavoittelussa me valmentajat voimme auttaa. Riittävän vaatimustason avulla autamme pelaajia kohtaamaan vaikeammatkin hetket, joissa pelkkä lahjakkuus ei enää riitä. Silloin pelaajan on oltava henkisesti erityisen vahva päästäkseen eteenpäin.”